Seppo Korhonen www.parrikaadi.net seppo@parrikaadi.net

Rakennuslehti sen paljastaa:

KORJAUSEUROT VERONKIERTOA JA VOITTOJEN PIMITYSTÄ

Rakennus –lehden artikkelissa 30.9.2010 tuodaan esille, että Ara- ja asumisoikeusasunnoissa asuvilta on kerätty asuintalovarausten (Lahden Asunnoissa korjauseurot) perusteella satojen miljoonien eurojen rahapottia tulevia korjauksia varten. Lehti kirjoittaa, että tuleviin korjauksiin on hyvä varautua, mutta näiden verottajalta sivuun siirrettyjen voittojen määrää ei säädellä lainkaan asuintalolainsäädännössä ja että tämän ylimääräisen vuokran käytön valvonta on satunnaista ja tehotonta.

Kuten lehdessä sanotaan, käytännössä ko. varaukset ovat verovelkaa, joka on edellisvuosilta kertynyttä voittoa, joka kirjataan etukäteen kuluksi tuloksen eliminoimiseksi. Rakennuslehden selvityksen mukaan VVO:n, Saton ja Avaran yrityksillä oli vuoden 2009 lopussa asuintalovarauksia (korjauseuro) lähes 500 miljoonaa euroa. Korjausrahan määrästä ei ole säädöksiä, mutta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA suosittaa ylitarkastaja Arja Noron mukaan 50 sentin tasoa neliöltä kuukaudessa. Lahden Asunnot aikoo periä ensi vuonna ko. varausta (korjauseuroa) 0,65 euroa neliöltä kuukaudessa, eli reipaasti yli ARA:n suosituksen.

Rakennus –lehti kirjoittaa, että käryjä on jo käynyt Avara –konsernissa, jossa yhtiö joutui yksityishenkilön kantelun pohjalta palauttamaan 8,5 miljoonaa euroa kovan rahan uudistuotantoon sijoittamiaan korjausrahoja takaisin yleishyödylliseen yhtiöön. Ei ole varmuutta siitä, etteikö Lahden Taloissa/Lahden Asunnoissa piile samankaltainen pommi.

ASUKASHALLITUS VUOKRAISÄNNÄN ASIALLA

Lahden kaupungin omistaman asuntoyhtiön Lahden Talojen johto vakuutteli toimitusjohtaja Juhani Jokelaisen johdolla vuosi sitten pidetyssä Lahden Asuntojen budjettitorilla, ettei korjausvarauksia (korjauseuroja) ole käytetty Lanssikadun asuntojen uustuotantoon. ”Tieto” oli kuitenkin perätön, sillä Lahden Asuntojen hallitus päätti 26.8.2008 sijoittaa 380 000 euroa kyseisten talojen uustuotantoon omana pääomana, eikä päätöstä oltu tuolloin muuksi muutettu.

Lahden Asuntojen ”hupijaostoon” eli asukashallitukseen vakuuttelut valitettavasti upposivat. Tehtyäni korjauseurojen väärinkäytöstä tutkintapyynnön poliisille, hyväksyi asukashallitus vuokraisännän ja julkidemari Anna-Maija Martikaisen johdolla meikäläistä ja samalla kriittistä asukastoimintaa vastaan suunnatun kannanoton, jossa pestiin yhtiön johdon kasvoja ja asetettiin motivaationi kyseenalaiseksi. Martikainen jatkoi yhdessä asukashallituksen varapuheenjohtaja Kari Heinosen kanssa hyökkäystään Jokelaisen päätoimittamassa Asukasviestissä 1/2010, syyttäen minua valehtelijaksi ja mustamaalaajaksi. Nyt kun korjausrahojen väärinkäyttö on käytännössä paljastunut, he vastannevat huutoonsa.

Asukashallitukseen kuuluvat toimitusjohtaja Juhani Jokelainen, hallintojohtaja Pertti Merenluoto, isännöintipäällikkö Matti Koskela, Anna-Maija Martikainen, Kari Heinonen, Ritva Haavisto, Voitto Korhonen, Marja Kelo, Antero Patamäki, Anja Koivikko, Markus Tuominen ja Iiris Hietamäki. Valitettavasti yksikään heistä ei ainakaan vielä ole irtisanoutunut em. kannanotosta. Asukashallituksen jäsenillä on paljon selitettävää naapureilleen, sillä heidän hyväuskoisuuden ja tunaroinnin seurauksena uhkasi 380 000 euroa korjausvarauksia hautautua lopullisesti Lanssikadun monttuun.

POLIISITUTKINTA SÄIKÄYTTI LAHDEN TALOT KORJAUSEUROJEN PALAUTUKSEEN!

Vuosi sitten budtettitorilla esiteltyyn korjausrahojen käyttösuunnitelmaan ei vielä sisältynyt Myllyojanpuiston II-vaiheen perusparannusta. Se ei sisältynyt myöskään toimitusjohtaja Jokelaisen poliisille joulukuussa 2009 toimittamaan suunnitelmaan. Tutkintapyyntöni säikäyttämänä yhtiön johto joutui kuitenkin tutkinnan aikana pyörtämään lähes puolitoistavuotta aiemmin tekemänsä korjausrahapäätöksen. Yhtiön johtoryhmä päätti 22.12.2009 palauttaa Lanssikadun uustuotantoon sijoitetut korjausrahat alkuperäiseen tarkoitukseen, eli Myllyojanpuiston II-vaiheen perusparannukseen. Lahden Asuntojen hallitus siunasi johdon paniikkiratkaisun kokouksessaan 26.1.2010. Tätä voidaan pitää merkittävänä voittona asukkaille.

PÄÄOMASIJOITUS ”MUUTTUI” JÄLKIKÄTEEN VIPPAAMISEKSI

Aran kehittämispäällikkö Markku Virtanen totesi minulle sähköpostiviestissään tammikuusa, että korjausvarausten käyttö asuntojen uustuotantoon on kiellettyä, eikä Lahden Asunnot ole heidän tietojen mukaan sitä tehneetkään. Myöhemmin heinäkuussa, kun poliisi oli pyynnöstäni käynnistänyt uuden tutkinnan, Virtasen näkemykset olivat muuttuneet vuokranantajaa suojeleviksi. Hän antoi poliisille lausunnon, jonka mukaa korjausrahojen käyttö uustuotantoon on lain vastaista, mutta olisi järjetöntä jos niitä ei voisi käyttää tilapäisesti tähän tarkoitukseen. Lausunto on sikäli harhaanjohtava, ettei Lahden Asunnoissa ollut kyse lainaamisesta, vaan pääomasijoituksesta. Tämän ARAkin valvovana viranomaisena sekä lainoittajana hyvin tietää.

Nyt housut kintuissa korjausrahojen väärinkäytöstä yllätetyn Lahden Talojen johdon ja sen hallintojohtaja Pertti Merenluodon selitys tämän vuoden budjettitorilla oli sama kuin ARAn Virtasella. Juoni lieneekin alusta loppuun ollut yhdessä sovittu.

Väärinkäytösten estämiseksi on Lahden Asunnoissa vuokralaisille myönnettävä oikeus nimetä vuokratalojen yhteishallintolain mukainen valvoja seuraamaan ja tarkastamaan yhtiön talouden ja hallinnon hoitoa!

VAATIMUS UUDESTA TUTKINNASTA

Lahden kaupungin omistamien Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n mahdollisesta asuinhuoneistojen korjausrahojen käytöstä yhtiöiden muuhun liiketoimintaan on tehty tutkintapyyntö, jossa vaaditaan aiemman tutkinnan puutteellisuudesta, virheellisestä laintulkinnasta ja uusista tiedoista johtuen uutta tutkintaa.

Jättämäni tutkintapyyntö kokonaisuudessaan näiden sivujen TIETOMAPISSA.

TRAGIKOMIIKKAA POLIISITUTKINNASSA

Kaikki varmaan muistamme sen millaisella juonnolla TV-sarja Rikostarinoita Suomesta alkoi; ”Rikostarinoita-sarja kertoo suomalaisisista rikoksista. Ne voivat olla yllätyksellisiä, traagisia tai jopa tragikoomisia, mutta ne ovat kaikki tosia”. Tämä sopii hyvin alkujuonnoksi myös lahtelaisen poliisin toiminnasta.

Tein marraskuussa 2009 Päijät-Hämeen poliisilatokselle tukintapyynön selvittää onko Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöt Lahden Talot/Lahden Asunnot käyttäneet vuokrissa maksatettuja asuntojen korjausvarauksia lain vastaisesti muuhun liiketoimintaan, eli asuntojen uustuotantoon.

Asiaa ryhtyi tutkimaan rikostutkija Kari Kajala. ”Tutkinta ja tutkinta” ei johtanut ainakaan vuokralaisten kannalta mihinkään myönteiseen tulokseen. Kajalan johtopäätös oli, että mitään laitonta ei ole tapahtunut edes siinä tapauksessa, että korjausvarauksia olisi käytetty asuntojen uustuotantoon. Omaperäisellä laintulkinnalla pohjustettiin ratkaisua, että poliisilla ei ole enempiä valtuuksia tutkia koko asiaa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, jolle sosiaalisen asuntotuotannon valvonta kuuluu, on laintulkinnassa korhausvarausten käytöstä kokonaan toista mieltä kuin Kajala.

”Tutkinnan” Kajala toteutti sähköpostikirjeenvaihdolla. Kun tyytymättömänä Kajalan ratkaisuun pyysin jatkotoimenpiteitä varten käyttööni tutkintamateriaalin, hän ilmoitti hukanneensa Lahden Talojen toimitusjohtajan asiaa koskevan sähköpostiviestin, mutta muisteli mitä viesti sisälsi. Että silleen. Väkisinkin herää kysymys, että sisälsikö toimitusjohtajan viesti jotakin sellaista arkaluontoista tutkintaan vaikuttavaa asiaa, jota ei haluttu saattaa minun tietooni. Jos näin ei ole, voisi toimitusjohtaja Jokelainen tavoitella tiedonjulkistamispalkintoa ja julkaista viestinsä konaisuudessaan, mikäli viesti on hänellä vielä tallessa.

En tietenkään voinut tyytyä puutteelliseen, osin hutiloituun ja väärään laintulkintaan perustuvaan ratkaisuun, vaan peräsin uutta tutkintaa poliisihallitukselta ja poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta. Poliisihallituksen laillisuusvalvonta palautti asian Päijät-Hämeen poliisilaitokselle Kajalan työtovereiden ”tutkittavaksi”. Tämä oli minusta huonosti harkittu teko, sillä eiväthän poliisilaitokset selvitä omia putkakuolemiaankaan, vaan tutkinnan suorittaa toinen poliisilaitos.

Kajala-tutkinnan suorittivat poliisilaitoksen toimesta rikostarkastaja Anu Lahtela ja apulaispoliisipäällikkö Harri Kangas. Heidän tutkintaansa edistääkseni informoin tutkinnan aikana Lahtelaa Lahden Talojen/Lahden Asuntojen johtoryhmän ja hallituksen kokouksista, jossa korjausrahaa koskevia päätöksiä on tehty. Tämän he sivuuttivat tutkinnassa kokonaan, eikä toimittamastani todistusmateriaalista ole edes mainitaa ratkaisussa. Päinvastoin, he menivät Kajalaakin pidemmälle lausunnollaan, että saatujen tietojen osoittavan riittävästi ja luotettavasti sen, ettei korjausrahaa ole suunniteltu käytettäväksi uudisrakentamiseen! Tämä on täyttä potaskaa, sillä Lahden Asunnot Oy:n hallitus teki jo 26.8.2008 päätöksen sijoittaa omana pääomana asukkailta vuokrissa maksatettuja asuinhuoneistojen korjausrahoja 380 000 euroa Lanssikadun I-vaiheen rakennushankkeeseen.

Olisi suuri vääryys vuokralaisia kohtaan, jos jättäisin korjausrahojen mahdollista väärinkäyttöä koskevan asian käsittelyn nyt sikseen. Perään edelleenkin asian uutta ja puolueetonta tutkintaa. Näissä merkeissä olen jälleen lähestynyt poliisihallitusta ja poliisiylijohtaja Paateroa asian selvittämiseksi. Viimeisin kirjelmäni poliisijohdolle on julkaistu kokonaisuudessaan näillä kotivuilla TIETOMAPISSA.

AVOIN KIRJE MUSTAMAALAAJILLE

Arvoisat Lahden Asunnot Oy:n asukashallituksen jäsenet. Asukashallitus on 7.12.2009 päivätyssä tiedotteessa Etelä-Suomen Sanomissa, Uusi Lahti–lehdessä ja Lahden Talot Oy:n kotisivuilla ”oikaissut” allekirjoittaneen väitteen, että Lanssikadun rakennushankkeeseen olisi käytetty vuokrissa maksettuja korjausrahoja. Tiedotteessa myös kyseenalaistitte allekirjoittaneen motiivin asiassa, väittäen että olen saanut ”oikeat tiedot” budjettitori-tapahtumassa 3.11.2009.

Te, asukashallituksen puheenjohtaja Anna-Maija Martikainen ja varapuheenjohtaja Kari Heinonen, olette jatkaneet julkisuudessa minuun kohdistuvien perättömien väitteiden levittämistä Lahden Talot Oy:n Asukasviestissä 1/2010. Antamassanne haastattelussa toistitte em. väitteet, sekä syytitte allekirjoittanutta vuokranantajan mustamaalaamisesta ja negatiivisten paikkansapitämättömien väitteiden esittämisestä Lahdessa ilmestyvien lehtien palstoilla. Martikainen korosti, että esittämilläni väitteillä korjausrahojen käyttämisestä Lanssikadun rakennushankkeeseen ei ole katetta todellisuudessa, vaan väite on perätön. Heinonen yhtyi edellä mainittuun toteamalla olevansa harmissaan kyseisen väitteen johdosta. Lausunnoillanne syyllistyitte allekirjoittaneeseen kohdistuneeseen loukkaavaan kielenkäyttöön ja kunnianloukkaukseen. Lausunnoistanne mahdollisesti seuraavassa poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä tiedän varmuudella voivani osoittaa korjausrahoja koskevat väitteeni oikeiksi.

Tieten tahtoen en halua asiasta oikeusprosessia. Haluan selvityksen siitä, mitä niin erinomaista tietoa asukashallitus ja Te henkilöinä olette yhtiön johdolta saaneet käyttöönne budjettitorilla ja mahdollisesti myöhemmin, jotka oikeuttavat minun mustamaalaamiseen. Ellette pysty tätä osoittamaan, oikeusprosessi voidaan välttää ainoastaan sillä, että Te yksiselitteisesti toteatte minuun kohdistuneet väitteenne perättömiksi ja esitätte julkisen anteeksipyynnön sekä asukashallituksen että itsenne puolesta. Odotan yhteydenottoanne 29.1.2010 mennessä. Ellei yhteydenottoa kuulu, teen omat johtopäätökseni asiassa.

Lahdessa 21.1.2010

Yhteistyöterveisin

Seppo Korhonen, asukasaktiivi

Lahden omistajapolitiikka kyykyttää vuokralaisia:

VALITUS HALLINTO-OIKEUTEEN

Valtuusto päätti 9.11.2009 pykälässä omistajapoliittisista linjauksista Lahden Talot Oy:n, Lahden Asunnot Oy:n, Lahden Palveluasunnot Oy:n ja Oppilastalo Oy:n osalta siten, että ”investointien omarahoitusosuus katetaan tulorahoituksella”.

Lisäksi se päätti, että se ei edellytä sijoitetulle pääomalle laskettavan koron tulouttamista Lahden Talot Oy:ltä tai sen tytäryhtiöltä. Vastaavasti kaupunki edellyttää, että Lahden Talot Oy ja sen tytäryhtiöt rahoittavat uustuotannon omalla tulorahoituksellaan.” Oppilastalot Oy:n osalta valtuusto teki samansisältöiset päätökset.

VUOKRA-ASUNTOJEN omistajapoliittinen linjaus kohtelee meitä vuokralaisia monella tavoin kaltoin, sillä se on:

Epäoikeudenmukainen: Me kaupungin vuokra-asuntojen vuokralaiset edustamme kymmenesosaa Lahden kaupungin väestöstä. Valtuuston päätös tarkoittaa sitä, että jatkossa meillä vuokralaisilla maksatetaan vuokrissa koko kaupungin sosiaalisten ja muiden vuokra-asuntojen uustuotanto, kun se on aiemmin kustannettu budjettivaroista.

Epäsosiaalinen: Tuskin yksikään valtuutettu rohkenee väittää, että me em. kaupungin vuokra-asunnoissa asuvat edustamme kaupungin äveriäintä väestönosaa, toisin kuin moni valtuutettu. Valtuuston päätöksellä niukalla toimeentulolla elävät vuokralaiset, velalla opintonsa kustantavat opiskelijat, sekä pienellä eläkkeellä kituuttavat vanhuksetkin pakotetaan yksin kaupungin asuntojen uustuotannon kustantajaksi.

Epäeettinen: Etiikan peruskysymyksiin kuuluu se, miten meidän pitäisi elää ja miten toisia yksilöitä kohdella. Vuokra-asuntojen omistajapoliittisilla linjauksilla valtuutetut asettivat meidät vuokralaiset eriarvoiseen asemaan muiden kuntalaisten kanssa. Käytännössä he hakivat itselleen taloudellista ja oikeudetonta etua vapauttamalla itsensä taloudellisesta vastuusta osallistua kaupungin asuntorakentamiseen.

Lahden Talot Oy on lähtenyt toteuttamaan omistajapoliittista linjausta tytäryhtiöissään Lahden Asunnoissa ja todennäköisesti Lahden Palveluasunnoissa varaslähdöllä jo reilu vuosi sitten. Onko näissä yhtiöissä uustuotantoa rahoitettu vuokrissa kerätyillä asuntojen korjausrahoilla, se on parhaillaan poliisitutkinnassa. Korkoaseen käyttö, johon kuuluu kaupungin aiemmin sijoittamalla omalle pääomalle vuokrissa kerättävien korkotulojen vuosittaiset korotukset, eivät ole meidän vuokralaisten kannalta sen hyväksyttävämpää kuin korjausrahojen mahdollinen väärinkäyttö.

Em. yhtiöiden hallitusten jäsenillä ei ollut valtuuston valtakirjaa soveltaa edeltä käsin vuokralaisia kyykyttävää omistajapolitiikkaa yhtiöissään. Useat heistä olivatkin valtuutettuina valvomassa, että valtuusto päättää asiassa heidän ja kaupungin johdon haluamalla tavalla. Edellä mainittujen henkilöiden olisi tullut kuntalain 52 §:n mukaisesti ja asian tasapuolisen käsittelyn turvaamiseksi ilmoittaa esteellisyydestään asiassa, mutta näin he eivät tehneet. Sitä vastoin kaikkien kolmen em. yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva valtuutettu Jarkko Nissinen halusi osallistumisellaan varmistaa valtuuston päättävän asiassa haluamallaan tavalla ja poistui kokouksesta pian tämän asian käsittelyn jälkeen. Valtuutettu Juha Rostedt puolestaan paimentaa ryhmän puheenjohtajana kaupunginvaltuuston suurinta valtuustoryhmää (kok), joten hänen mahdollisuutensa ohjata päätöksentekoa tahtomaansa suuntaan on kiistaton.

Edellä mainituin perustein olen pyytänyt Kouvolan hallinto-oikeutta kumoamaan Lahden kaupunginvaltuuston päätöksen (185§/9.11.2009), sillä sen käsittelyyn on osallistunut asiassa esteelliseksi katsottavia valtuutettuja ja näin ollen päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Huom! Tietomapissa on valitus julkaistu kokonaisuudessaan.

TUTKINTAPYYNTÖ KORJAUSRAHOJEN KÄYTÖSTÄ

Lahden kaupungin omistamassa vuokra-asuntoyhtiössä on viime aikoina kuumentanut tunteita tieto jonka mukaan asukkailta vuokrissa kerättyjä korjausrahoja olisi käytetty asuntojen uustuotantoon, eli Lahden Lanssikadun talojen rakentamiseen. Asia oli noussut ensimmäisen kerran esille jo reilu vuosi sitten Lahden Talojen tytäryhtiön Lahden Asuntojen budjettitorilla, jossa yhtiön kiinteistöpäällikkö oli kertonut rakennushankkeesta ja 380 000 korjauseuron uhraamisesta hankkeeseen. Siitä oli jo tuolloin noussut äläkkä.

Ennen tämän vuoden budjettitoria ilmestyneessä yhtiön tiedotuslehdessä hallintojohtaja perusteli ns. korjauseuron nostoaikeita mm. asuntojen uustuotannon rahoituksella. Osallistuessani viime marraskuussa asukastoimikuntani edustajana tämän vuoden budjettitoritapahtumaan, nostin siellä asian esille. Myös monet muut asukkaat kiinnittivät samaan asiaan huomiota. Esittämättä ainoatakaan faktaa yhtiön toimitusjohtaja kiisti korjauseuroja käytetyn uustuotantoon. Koska aiempiin yhtiön johdosta saamiini kokemuksiin perustuen vastaus ei minua vakuuttanut, peräsin asiaa myöhemmin sähköpostitse yhtiön asioista vastuulliselta Lahden kaupungin konsernipalvelujohtajalta. Hän vahvisti että vuokra-asuntoyhtiön on tulorahoituksellaan katettava myös asuntojen uustuotanto. Tivatessani suoraa vastausta kysymykseen, että onko korjauseuroja käytetty Lanssikadun uustuotantoon, hän vaikeni kuin muuri. Jäin ilman vastausta.

Tämän jälkeen vaihtoehdot olivat vähissä. Pohdin sitä jätänkö asian sikseen, vai lähdenkö peräämään selvyyttä asiaan. Päädyin jälkimmäiseen ja tein poliisille tukintapyynnön. Asian käsittely siltä osin on vielä kesken. Jätettäköön heille työrauha.

Sen hyvin ymmärrän, että Lahden Asuntojen emoyhtiössä Lahden Taloissa revitään nyt pelihousuja aktiivisuuteni johdosta, mutta toimintani on herättänyt kuumia aaltoja yllättävissäkin piireissä. Käytännössä Lahden Talojen huvijaostona toimiva asukashallitus on ikävällä tavalla vedetty mukaan yhtiön johdon tiedotussotaan toimintaani vastaan. Se jääköön kuitenkin omaan arvoonsa, sillä tämän asukkaita askarruttavan asian selvittäminen on nyt pääasia.

Näinä matalan korkojen aikakautena on kaupungin ja yhtiön johdon taholta nyt turvauduttu korkoaseen käyttöön asuntojen uustuotannon rahoittamiseksi. Kun aiemmin asuntotuotanto rahoitettiin yhteisistä verorahoista, joutuvat sen jatkossa yksin kustantamaan vuokrissaan Lahden Asuntojen, Lahden Palveluasuntojen ja Oppilastalojen vuokralaiset. Niin päättivät meidän valitsemat kaupunginvaltuutetut yksimielisesti valtuuston marraskuun kokouksessa. Korkoaseen käyttö ei meidän vuokralaisten kannalta ole sen hyväksyttävämpää kuin korjausrahoilla keinottelukaan. Toivon että asukashallitus, asukastoimikunnat ja me jokainen vuokralainen ryhdymme yhdessä tuumin torjumaan em. asumiskustannuksia nostavaa ja epäoikeudenmukaista menettelyä, sekä vaatimaan katetta maksamillemme vuokrille.

ASUKKAIDEN ÄÄNI!