Parrikaadi.net sivusto on perustettu edistämään meidän vuokralla-asujien asiaa, puolustamaan oikeuksiamme ja toimimaan asukkaden edunvalvojana.
Seppo Korhonen
www.parrikaadi.net
seppo@parrikaadi.net
ASUKKAIDEN ÄÄNI!
TIETOMAPPITietomappi sisältää seuraavia asumiseen liittyviä asioita:1. Vireillä; vireillä olevat kirjelmät, valitukset tai kantelut 2. Päätökset; viranomaisten tms. päätökset vireillä olleisiin asioihin 3. Lait; asumisen liittyvää lainsäädäntöä ja säännöksiä 4. Lahden Talot 5. Muuta asumisesta
Sivun päivitys jatkuu...
1. VIREILLÄ
VAATIMUS ASIAN OTTAMISESTA UUDELLEEN TUTKITTAVAKSI
Tutkinnan kohde Lahden Talot Oy ja Lahden Asunnot Oy Mariankatu 19 15110 LAHTI
Tutkinnan pyytäjä Seppo Korhonen, Lahden Asunnot Oy:n vuokralainen Metsolankatu 2 B 22 15140 LAHTI
Syy tutkinnan uusimiseen-edellisen tutkinnan (8210/S/6567/09) puutteellisuus ja päätökseen vaikuttanut virheellinen laintulkinta, josta perustelut jäljempänä sekä liitteissä -uudet täsmennetyt tiedot tutkinnan kohteena olevien yhtiöiden päätöksenteosta koskien korjausvarausten käyttöä
Olen aiemmassa tukintapyynnössäni 12.11.2009 (liite 1) pyytänyt selvittämään sen, onko Lahden Talot Oy ja Lahden Asunnot Oy käyttänyt vuokrissa kerättyjä asuinhuoneistojen korjausrahoja asuntojen uustuotantoon, eli Lahden Lanssikadun uudisrakennuskohteen rahoittamiseen. Päijät-Hämeen poliisilaitos suoritti tutkinnanjohtaja Kari Kajalan toimesta esiselvityksen asiasta, päätyen mielestäni puutteellisen tutkinnan ja virheellisen laintulkinnan seurauksena ratkaisuun olla käynnistämättä esitutkintaa. Hän ei myöskään pyynnöistäni huolimatta ulottanut tutkintaa vuoteen 2008. Olen perustellut näkemykseni poliisiylijohdolle lähettämässä kirjelmässä 26.1.2010 (liite 2), jossa vaadin uuden tutkinnan aloittamista. Poliishallituksen laillisuusvalvonta palautti vaatimani asian Päijät-Hämeen poliisilaitoksen käsiteltäväksi. Poliisilaitoksen rikostutkija Anu Lahtela ja apulaispoliisipäällikkö Harri Kangas tulkitsivat poliisiylijohdon kirjelmäni kanteluksi Kajalan suorittamasta tutkinnasta. Heidän tutkintansa aikana lähetin Anu Lahtelalle 10.4.2010 sähköpostin (liite 3), jossa ilmoitin selvitystyötä edistääkseni tarkat päivämäärät kokouksista, joissa ko. yhtiöt ovat päättäneet korjausvarausten käytöstä. Lahtela ja Kangas sivuuttivat tutkinnassa kokonaan esilletuomani uudet täsmennetyttiedot, eikä niistä ole heidän ratkaisussaan edes mainintaa. Päinvastoin, he menivätKajalaakin pidemmälle lausunnollaan, että saatujen tietojen osoittavan riittävästi ja luotettavasti sen, ettei korjausrahaa ole suunniteltu käytettäväksi uudisrakentamiseen! Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Lahden Asunnot Oy:n hallitus teki jo 26.8.2008 päätöksen sijoittaa omana pääomana asukkailta vuokrissa maksatettuja asuinhuoneistojen korjausrahoja 380 000 euroa Lanssikadun rakennushankkeeseen. Em. kokous yli yksi niistä, joista olin Lahtelaan informoinut. Olen monelta osin tyytymätön Lahtelan ja Kankaan suorittamaan tutkintaan, josta johtuen olen uudemman kerran kirjelmöinyt asiasta poliisiylijohdolle 3.5.2010 (liite 4). Olen myös siinä yhteydessä vaatinut uuden tutkinnan suorittamista em. yhtiöiden toimista korjausvarausten käytössä. Olen pyytänyt 5.5.2010 sähköpostitse Päijät-Hämeen poliisilaitokselta vastausta siihen käynnistättekö uuden tutkinnan esittämieni tietojen pohjalta. En ole saanut teiltä tähän mitään vastausta.
UUSI TUTKINTA JA TUTKITTAVAT ASIATKoska en ole saanut varmuutta siitä, että ko. yhtiöiden toimet otetaan esittämälläni tavalla uuteen tutkintaan, vaadin tutkinnan aloittamista tässä tutkintapyynnössä esittämieni uusien täsmennettyjen tietojen perusteella. Tutkintaan on otettava:
TUTKINNAN TOTEUTUS1. Lahden Asunnot Oy:n hallituksen kokouksen 26.8.2008 tekemä korjausrahapäätös, sekä päätöksen toimeenpano ja käsittely kirjanpidossaLahden Asunnot Oy:n hallituksen 26.8.2008 kokous päätti käyttää vuokrissa perittyä asuinhuoneistojen korjausrahaa eli korjausvarausta 380 000 euroa omana rahoituksenaLahden Lanssikadun uudisrakentamiseen. Päätös tarkoittaa sitä, että yhtiö on päättänyt käyttää korjausvarausta muuhun liiketoimintaan, kuin korjausrahat on tarkoitettu. Menettely on selkeästi lain vastainen.Kaikissa aravavuokrataloissa, sekä vuokra-asuntolainojen jaasumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) perusteellarahoitetuissa ja rakennetuissa taloissa on noudatettava vuokranmäärityksessä ns.omakustannusperiaatetta, jonka mukaan vuokralaisilta saadaan periä vuokraa enintään se määrä, joka tarvitaan mahdollisten muiden tuottojen lisäksi ja niihin liittyvientilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin. Laissa ei siis sallitavuokralla kustannettavan vuokra-asuntojen uustuotantoa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA), jonka tehtäviin kuuluu mm. yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen toiminnan valvonta ja niiden valtion ARA-lainoituksella (ent. aravalaina) rakennetun asuntokannan käytön ohjaus ja valvonta, pitää korjaus-varausten käyttämistä asuntojen uustuotantoon kiellettynä. Kuten ARAn kehityspäällikkö Markku Virtanen asian ilmaisee, korjausvarausten käyttö (asuntojen uustuotantoon) on kiellettyä (liite 5). Se, että Arallakaan ei ollut tietoja yhtiön korjausrahojen käyttämisestä asuntojen uustuotantoon, johtuu siitä, että heillä on ollut käytössään samat yhtiön johdon antamat puutteelliset tiedot, mitkä he ovat poliisillekin joulukuussa 2009 toimittaneet. Mikäli poliisiviranomaisilla ei itsellään ole riittävää asiantuntemusta em. laintulkintaan, esitän tutkinnan yhteydessä pyydettäväksi Aralta asiantuntijalausuntoa asiasta. Kirjanpitolaissa (30.12.1997/1336), sen 2 luvussa 1-7§:ssä puolestaan säädetään liiketapahtumien kirjaamisesta ja kirjanpitoaineistosta, sekä 3 luvussa 1–3§:ssä tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta (30.12.2004/1304). Pyydän tutkinnassa selvittämään: a) Päätöksen laillisuus. Onko yhtiön päätös sijoittaa asuinhuoneistojen korjausvarauksia asuntojen uustuotantoon aravavuokralain (604/2001) vastainen. b) Miten uustuotantoon päätetty korjausvaraus 380 000 euroa on kirjattu vuoden 2008 ja sen jälkeiseen kirjanpitoon ja onko siinä rikottu kirjanpitolakia. c) Onko ko. korjausvaraus kirjattu omiksi varoiksi, joita on sittemmin käytetty aralain (604/2001) vastaisesti Lanssikadun hankkeeseen omina varoina, tai muuna rahoituksena.
2. Lahden Asunnot Oy:n Lanssikadun 3 ja 5 uudisrakennushankkeen rahoitus ja hallituksen rahoituspäätökset 15.12.2009Aiemmassa tutkinnassa niin Kajala, kuin myöhemmin Lahtela ja Kangaskin ovat perustelleet tutkinnan laiminlyöntiä Lahden Asunnot Oy:n hallituksen 15.12.2009 tekemillä rahoituspäätöksillä. Kyseisessä kokouksessa sen 6. kohdassa hallituskuitenkinyksinomaan päätti ottaa Kuntarahoitus Oy:ltä ko. investointiinkorkotukilainaa 6 592 000 euroa ja antoi siltä osin valtuudet toimitusjohtajaJokelaiselle (liite 6). Hallitus ei siis tehnyt lainkaan päätöksiä mm. omastarahoituksesta, vaan pöytäkirjassa ainoastaan viitattiin, että ”omia varojainvestointiin käytetään n. 173 000 euroa”. Kuten olen aiemmin poliisitutkinnan yhteydessä ja edellä poliisiviranomaisille kertonut, yhtiön hallitus on tehnyt ko. investoinnin osalta omat rahoituspäätöksensä jo vuonna 2008, eli kokouksessaan 26.8.2008, jolloin se päätti kertomallani tavalla sijoittaa hankkeeseen korjausrahoja 380 000 euroa. Tämä edellisvuonna tehty rahoituspäätös yhtiön omasta rahoituksesta oli voimassa, kun se päätti 15.12.2009 korkotukilainan ottamisesta. Tätä ei paikalliset poliisiviranomaiset ole ottaneet pyynnöistäni huolimatta tutkittavakseen, eikä yhtiö ole antanut siitä heille mitään tietoa, saatika selvitystä.
Pyydän tutkinnassa selvittämään: a) Perustuuko em. päätöksessä mainittu investointiin käytettävät omat varat n. 173 000 euroa Lahden Asunnot Oy:n hallituksen mihinkään päätökseen, vain onko se sisällytetty pöytäkirjaan tarkoituksena harhauttaa tuolloin käynnissä ollutta tutkintaa. b) Samoin on luotettavasti selvitettävä mistä yhtiön hankkeen rahoituksessa mainitsemat omat varat koostuvat. Koostuvatko ne osittain tai kokonaan korjausvarauksista, joita yhtiö päätti 26.8.2008 käyttää Lanssikadun uudisrakentamiseen. c) Onko korjausvarauksista omiksi varoiksi mahdollisesti muutettuja korjausvarauksia(26.8.2008) käytetty rakennustöiden rahoittamiseen, kun Lanssikadunrakennuskohteen rakennustyöt aloitettiin jo lokakuussa 2009 (liite 7). Yhtiö teki väittämänsä mukaan rahoituspäätöksiä vasta 15.12.2009 ja Arassakin rahoituspäätökset oli vielä 25.1.2010 tekemättä (liite 5).
3. Lahden Talot Oy:n/Lahden Asunnot Oy:n johtoryhmän 22.12.2009 tutkinnan aikaiset päätökset korjausraha-asiassaEdellinen tutkinta ajoittui ajalle 12.11.2009 - 18.1.2010. Tutkinnanjohtaja Kari Kajalan pyynnöstä yhtiöiden johto toimitti hänelle: - sähköpostiviestin, jonka tutkinnanjohtaja kertoi myöhemmin hukanneensa - korjausrahan käyttösuunnitelman vuodelle 2010 (liite 8) - pöytäkirjaotteen Lahden Asunnot Oy:n hallituksen kokouksesta 24.11.2009, jossa korjausrahan käyttösuunnitelma hyväksyttiin (liite 9) - pöytäkirjaotteen Lahden Asunnot Oy:n hallituksen kokouksesta 15.12.2009, jossa päätettiin korkotukilainan ottamisesta Lanssikadun rakennushankkeeseen (liite 6) Kaikki em. Lanssikadun rakennushanketta koskevat päätökset yhtiö teki tutkinnan aikana. Sisällöltään ja muotoilultaan ne olivat tarkkaan harkittuja palvelemaan tutkintaa ajatellen haluttua lopputulosta. Samaan aikaan, todennäköisesti harhauttaakseen tutkintaa, tutkinta-asiakirjojen mukaan yhtiön johto kuitenkin vaikeni hallituksen jo 26.8.2008 tekemästään korjausrahapäätöksestä. Lisäksi ko. yhtiöiden johtoryhmä teki tukinnan aikana kokouksessaan 22.12.200 päätöksen muuttaa poliisilta salaamaansa korjausrahapäätöstä (26.8.2008) ja sijoittaakyseiset 380 000 euroa Lahden Myllyojanpuiston II-vaiheen perusparannukseen. Mikäli tutkintapyynnöstäni johtunut uudelleenarviointi ja katumus olisi aitoa ja korjausrahat palautuisivat näin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, asian käsittelylle voitaisiin laittaa piste. Asian liittyvä salailu ja tutkinnan mahdollinen manipulointi kuitenkin viittaavat muuhun. Hieman aiemmin yhtiön johdon poliisille toimittamassaan korjausrahankäyttösuunnitemassa v. 2010 ei Myllyojanpuiston II-vaiheenperusparannushanketta ole mainittu, koska se ei siihen sisältynyt. Yhtiön johto eiinformoinut tutkinnanjohtajaa tutkinnan aikana 22.12.2009 tekemistään uusistapäätöksistä lainkaan, vaikka ne olivat tutkinnan kannalta olennaisia ja olisivat todennäköisesti vaikuttaneet esitutkinnasta tehtävään päätökseen. Osakeyhtiölaissa (21.7.2006/624), sen 6. luvun 2§:ssä on säädetty yhtiön hallituksen yleisistä tehtävistä. Siinä todetaan yksiselitteisesti, että ”Hallitus huolehtii yhtiönhallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallitusvastaa siitä, että yhtiön kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty”. Saman lain 6. luvun 17§:ssä on säädetty puolestaan toimitusjohtajan yleisistä tehtävistä, että ”Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta). Toimitusjohtaja vastaa siitä, ettäyhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotetavalla tavalla järjestetty”. Kuten edellä olen tuonut esille, kesken poliistutkinnan yhtiöiden johtoryhmäkokoontu 22.12.2009 peukaloimaan hallituksen 26.8.2008 tekemää korjausrahapäätöstäja poliisille vasta toimittamaansa korjausrahan käyttösuunnitelmaa. Johtoryhmä otti toimitusjohtajan johdolla itselleen sen vallan, joka osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu yhtiön hallitukselle. Näin ollen johtoryhmän päätöksillä ei nähdäkseni ole lain voimaa, eikä sen päättämiä järjestelyjä voida kirjanpitolakia rikkomatta kirjata vuoden 2009 kirjanpitoon. Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtajan ryhtyessä epätavallisiin ja laajakantoisiintoimiin, on hallitukselle annettava mahdollisimman pian tieto toimista. Näin ei em. tapauksessa kuitenkaan tapahtunut, sillä hallitus sai tiedon johtoryhmän toimista vasta reilun kuukauden kuluttua 26.1.2010, eli poliisitutkinnan päätyttyä (18.1.2010). Myös tässä mahdollisesti rikottiin osakeyhtiölakia.
Pyydän tutkinnassa selvittämään: a) Ylittikö toimitusjohtaja ja ko. yhtiöiden johtoryhmä 22.12.2009 toimivaltansa päättäessään edellä manitulla tavalla vuoden 2008 korjausrahan käytöstä. b) Ovatko ko. päätökset osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan lainvastaisia. c) Onko yhtiön kirjanpidossa rikottu kirjanpitolakia kirjaamalla johtoryhmän päättämät mahdollisesti laittomat korjausrahajärjestelyt kirjanpitoon. d) Onko yhtiön toimitusjohtaja ja johtoryhmä 22.12.1009 pöytäkirjasta ilmenevien tietojen ja tekemänsä päätöksen valossa salannut poliisitutkinnassa esitutkinnan käynnistämisen kannalta olennaisia asioita sekä päätöksiä ja näin rikoslain vastaisesti harhauttanut tutkintaa.
4. Lahden Asunnot Oy:n hallituksen 26.1.2010 päätökset korjausraha-asiassa.Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n toimitusjohtaja hyväksytti hallituksella 26.1.2010 yli kuukauden viiveellä jälkikäteen em. yhtiöiden johtoryhmän 22.12.2009 päätöksen korjausraha-asiassa. Osakeyhtiölain (6. luku, 2§) mukaan hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Siinä myös säädetään, että hallitus ja hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen.
Pyydän tutkinnassa selvittämään: a) Laiminlöikö yhtiön hallitus hyväksyessään johtoryhmän em. päätökset korjausraha-asiassa osakyhtiölain mukaan sille kuuluvan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan. b) Toimiko hallitus osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen vastaisesti hyväksyessään edellä mainitut mahdollisesti tämän lain ja yhtiöjärjestyksen vastaiset toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimet. Em. asioiden selvittäminen on vuokalaisten edun ja oikeusturvan kannaltavälttämätöntä. Julkisuudessa vaalirahakohun yhteydessä on oikeutetusti tutkittu ja hutkittu sosiaalisen asuntotuotannon rahojen väärinkäytöksiä. Näissä on kysymys ollut muutamasta tuhannesta tai kymmenestätuhannesta eurosta. Mikäli epäilykseni korjausvarausten väärinkäytöstä em. yhtiöissä osoittautuvat oikeiksi, nousee meidän Lahden kaupungin vuokrataloyhtiön vuokralaisten kärsimä vahinko ko. vaalirahoihin nähden potenssiin.
Pyydän poliisiviranomaisia suorittamaan puolueettoman ja riippumattoman tutkinnan Lahden Talot Oy:tä ja Lahden Asunnot Oy:tä koskevassa korjausvarausten käyttöäkoskevassa asiassa. Tutkinnan tulee pohjautua tässä ja aiemmin esittämiini tosiseikkoihin, sekä em. yhtiöiden johdon ja hallitusten jäsenten kuulusteluihin.Tutkinta tulee ulottaa esittämälläni tavalla vuodesta 2008 alkavaksi. Jos tutkinta osoittaa Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n johdon syyllistyneen lainvastaiseen toimintaan, vaadin heidät asetettavaksi osakeyhtiölain mukaiseen vahingonkorvausvastuuseen ja langettamaan heille teostaan rangaistuksen. Pyydän teitä pitämään minut ajantasalla tutkinnan eri vaiheissa, sekä suomaan minulle mahdollisuuden tulla kuulluksi tutkinnassa esille tulleissa asioissa.
Lahdessa 18.5.2010 Kunnioittavasti Seppo Korhonen
Liitteet: Tutkintapyyntö12.11.2009 (liite 1) Kirjelmä poliisiylijohdolle 26.1.2010 (liite 2) Sähköpostiviesti Korhonen/Lahtela 10.4.2010 (liite 3) Kirjelmä poliisiylijohdolle 3.5.2010 (liite 4) Sähköpostiviesti Korhonen/Virtanen (liite 5) Lahden Asunnot Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaote 15.12.2009, liite 6 Lahden Talot Oy:n tiedotuslehti Asukasviesti, uutinen (liite 7) Lahden Asunnot Oy:n korjausrahan käyttösuunnitelman vuodelle 2010 (liite 8) Lahden Asunnot Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjaote 24.11.2009 (liite 9)
POLIISIHALLITUSPoliisiylijohtaja Mikko PaateroKANTELU HALLINTOKANTELUN RATKAISUSTAPäijät-Hämeen poliisilaitoksen tekemä ratkaisu Dnro 18/2010 tutkinnanjohtaja Kari Kajalan toimista Lahden Talot Oy:n Lahden Asunntot Oy:n asiassa (8210/S/6567/09) on mielestäni virheellinen ja vaatii poliisijohdon toimia asiassa. Tarkoitukseni poliisiylijohdolle tekemällä kirjelmällä ei ollut käynnistää tutkintaa tutkinnanjohtaja Kari Kajalan toimista, vaan käynnistää poliisiylijohdon ohjauksessa uusi puolueeton tutkinta Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n asiassa. Koska Kajalaan kohdistunut tutkinta on tosiasia, katson tapeelliseksi tässä kantelussani kommentoida tutkinnan käynnistämistä, siinä esitettyjä väitteitä sekä ratkaisua, jotta ne eivät vääristä jatkossa em. yhtiöihin kohdistuvaa uutta tutkintaa. Tavallisena kansalaisena en pidä loppuun saakka harkittuna päätöstä antaa Kajalan toimien tutkinta hänen omien työtovereiden tehtäväksi. Eihän poliisilaitokset tutki omia putkakuolemiakaan. Riippumattomuuden turvaamiseksi tutkinta olisi tullut suorittaa poliisihallituksen ohjauksessa ja valvonnassa toisten poliisiviranomaisten toimesta.
Kajalan vastausYhtenä keskeisenä perusteena, ettei em. yhtiöiden asiassa käynnistetä esitutkintaa, oli hänen virheellinen laintulkintansa, että korjausrahoja (korjausvarauksia) voidaan käyttää asuntojen uudisrakentamiseen. Vastauksessaan hän on jatkanut omintakeista laintulkintaansa, vaikka osoitin kirjelmässäni, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA valvovana viranomaisena on laintulkinnasta Kajalan kanssa päinvastaista mieltä, eli korjausvarausten käyttäminen uudisrakentamiseen on kiellettyä. Kajala on vastauksessaan esittänyt väittämän, että Kouvolan hallinto-oikeus tullee sille tekemäni valituksen pohjalta aikanaan ottamaan kantaa korjausraha-asiaan. Koska Kajala hukkasi tutkinnan aikaista aineistoa, en voi tietää onko Kajalan tietolähteenä tässä asiassa ollut Lahden Talot Oy:n toimitusjohtaja sähköpostiviesteineen tai jokin muu taho, mutta koska hän itse on sisällyttänyt hallinto-oikeuden valituksen omaan vastaukseensa, on tämä seikka selvästikin ollut yksi peruste tutkinnan laiminlyönnille. Kajalan mainitsema valitukseni hallinto-oikeudelle koskee kaupungin omistamien yhtiöiden omistajaohjausta myös ko. yhtiöiden osalta. Kuten valitukessa olen todenut, linjaukset ovat epäoikeudenmukaisia vuokralaisia kohtaan, mutta valitukessa esittämäni peruste valtuuuston päätöksen kumoamiselle on se, että päätöksentekoon osallistui sellaisia esteelliseksi katsottavia henkilöitä, jotka istuvat mainittujen yhtiöiden hallituksissa. Täsmällinen muotoilu kuuluu; ”Edellä mainituin perustein pyydän Kouvolan hallinto-oikeutta kumoamaan Lahden kaupunginvaltuuston päätöksen (185§/9.11.2009), sillä sen käsittelyyn on osallistunut asiassa esteelliseksi katsottavia valtuutettuja ja näin ollen päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.” Kouvolan hallinto-oikeus ei siis ainakaan valitukseni pohjalta tule ottamaan yksiöidysti kantaa ko. yhtiöiden korjausvarausten käyttöön, eikä näin ollen sillä verukkeella voida selittää tutkinnan laiminlyöntiä.
Ratkaisun perustelutPerusteluissa apulaispoliisipäällikkö Harri Kangas ja rikostarkastaja Anu Lahtela menevät ko. yhtiöitä myötäilevässä tulkinnassaan vielä pidemmälle kuin heidän tutkittavansa Kajala. Kajala yhtiöiltä saamansa ”selvityksen” pohjalta teki päätöksen, ettei ”korjausrahaa ole voitu käyttää uudisrakentamiseen”. Sitä vastoin Kangas ja Lahtela toteavat saatujen tietojen osoittavan riittävästi ja luotettavasti sen, ettei korjausrahaa ole suunniteltu käytettäväksi uudisrakentamiseen. Siis heidän mukaansa ei edes suunniteltu käytettäväksi. Väite on täysin perätön ja polisiiviranomaisten taholta esitettynä täysin käsittämätön. Olen kaiken aikaa pyytänyt tutkinnan ulottamista alkavaksi v. 2008. Kajala ei sitä tehnyt, eikä tehnyt Lahtelakaan, vaikka kerroin hänelle tutkinnan aikana 10.4.2010, että Lahden Asunnot on päättänyt korjausrahan käytöstä 26.8. 2010 hallituksen kokouksessa. Esiselvitysaineistoon kuuluvien sähköpostiviestien hävittämisen Kangas ja Lahtela kuittaavat toteamuksella, että ”Se, että hän (Kajala) on poistanut sähköpostiviestin koneelta, ei tee tiedoista paikkansapitämättömiä”. Olettaisi että teko olisi edes moitittava, sillä emmehän voi nyt tietää sisälsikö viesti jotakin muuta sellaista asiaa, joka vaikutti yhtiöille edulliseen ratkaisuun. Perusteluissa todetaan mm. että ”Kajala on tehnyt riittävästi alustavia toimenpiteitä esitutkinnan toimittamisen edellytysten arvioimiseksi ja selvittänyt asiaa jopa laajemmin kuin tutkinnanpyynnön perusteella olisi ollut tarpeellista”. Kuten olen jo edellä tuonut esille, tämä ei pidä totuuden kanssa yhtä. Esitin Kajalalle 3.12.2009, että tutkinta ajoitetaan vuodesta 2008 alkaen ja ulotetaan se aineellisen materiaalin lisäksi yhtiön koko johdon, myös yhtiön hallituksen jäsenten kuulemiseen. Tämä on myös Kankaan ja Lahtelan tiedossa, mutta silti he ratkaisussaan toista väittävät. Kajalaan kohdistuneen tutkinnan yhteydessä toin Lahtelalle sähköpostitse 10.4.2010 uutena täsmennettynä tietona esille, että ko. yhtiöt ovat tehneet tutkinnan alaiseen korjausrahan käyttöön liittyviä päätöksiä 26.8.2008, 22.12.2009 ja 26.1.2010 (liite 1). Nämä tosiseikat jätettiin kuitenkin tutkinnassa huomioimatta ja raportissa mainitsematta, sillä ne olisivat saattaneet asian kokonaan uuteen valoon. Lahtela on sähköpostissaan 29.4.2010 (liite2) perustellut em. menettelyään sillä, että Kajalan toimia on arvioitu 18.1.2010 saakka, jolloin hän on tehnyt (esitutkintaan liittyvän) päätöksen. Lahtela toteaa myös, että ”Siten Kajalan virkatoimien oikeellisuuden arviointiin ei voi vaikuttaa Lahden Talot Oy:n mahdolliset myöhemmät toimet, kuten olette viitannut Lahden Talot Oy:n hallituksen kokouksessa tapahtuneen 26.1.2010”. Selityksessään hän muistamattomuuttaan tai tietoisesti unohtaa edellä mainitsemaani kaksi muuta kokousta, joista toinen ajoittui ajalle johon pyysin tutkinnan ulotettavaksi (2008), sekä kokouksen joka ajoittui Kajalan suorittaman tutkinnan aikaan. Mikäli Kajala, sekä myöhemmässä tutkinnassaan Lahtela ja Kangas olisivat paneutuneet em. kokousten pöytäkirjoihin, olisivat he saaneet totuudenmukaisen käsityksen yhtiön toimista korjausvarausten käytössä. Kerroin samassa yhteydessä Lahtelalle myös ko. yhtiöiden korjausrahan käyttöä käsitelleistä kokouksista, jotka ajoittuvat tutkintapyynnössä rajaamaani ajankohtaan ja Kajalan suorittaman tutkinnan aikaan. Nämä kokoukset olivat Lahdes Asunnot Oy:n hallituksen kokous 26.8.2008 ja Lahden Talot Oy:n/Lahden Asunnot Oy:n johtoryhmän kokous 22.12.2010. Jättämällä Kajalaa koskevassa tutkinnassa huomioimatta em. esittämäni tosiasiat, päätyivät Lahtela ja Kangas raportissaan päätelmään, että ”Jokelaiselta (toimitusjohtaja) saama tieto on katsottava osoittavan riittävän luotettavasti sen, ettei korjausrahaa ole suunniteltu käytettäväksi uudisrakentamiseen”.
ToimenpidepyyntöPoliisiviranomaisten suuntaan ainoa tavoitteeni on saada kansalaisena oikeudenmukainen ja puolueeton ratkaisu Lahden kaupungin omistamien Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n korjausvarausasiassa. On selvitettävä se, onko em. yhtiöt käyttäneet vuokrissa maksettuja korjausvarauksia lain vastaisesti yhtiön muuhun liiketoimintaan, eli asuntojen uustuotantoon.
Tosiasia on, että Lahden Talot Oy/Lahden Asunnot Oy ovat:
On tutkittava:
Em. asioiden selvittäminen on vuokalaisten edun ja oikeusturvan kannalta välttämätöntä. Korjausvarausten käytön lisäksi on tarpeellista selvittää se, onko yhtiön tutkinnan aikaiset ja jälkeiset päätökset aitoja, vai pelkästään jälkien peittelemeiseksi tehtyjä kosmeettisia toimenpiteitä. Jos osoittautuu, että korjausvaraukset on palautettu oikeaan lainmukaiseen käyttötarkoitukseensa, on marraskuussa 2009 tekemäni tutkintapyyntö ajanut asiansa. Julkisuudessa vaalirahakohun yhteydessä on oikeutetusti tutkittu ja hutkittu sosiaalisen asuntotuotannon rahojen väärinkäytöksistä. Näissä on kysymys ollut muutamasta tuhannesta tai kymmenestätuhannesta eurosta. Mikäli epäilykseni korjausvarausten väärinkäytöstä em. yhtiöissä osoittautuvat oikeiksi, nousee vuokralaisten kärsimä vahinko vaalirahoihin nähden potenssiin. Eikö tämä todellakaan jo viran puolesta kiinnosta poliisia? Entä eikö sekään häiritse lainvalvojia, että ko. yhtiöiden johto on Kajala-tutkinnassa esille tuomallani tavalla vaikenemalla ja peittelemällä harhauttanut tutkintaa? Yksittäisenä kansalaisena ja vuokra-asukkaana koen, että paikallisten poliisiviranomaisten tähänastinen toiminta asiassa ei ole ollut puolueetonta, vaan vuokranantajaa suosivaa. Pyydän poliisihallitusta suorittamaan puolueettoman ja riippumattoman tutkinnan hallintokanteluasiassa Päijät-Hämeen poliisilaitos Dnro 18/2010. Mikäli asiassa todetaan em. poliisiviranomaisten menetelleen virheellisesti, pyydän teitä ojentamaan heitä asiaan kuuluvalla tavalla. Lisäksi vetoan, että poliisijohdon toimeksiannosta Päijät-Hämeen poliisilaitos käynnistää esittämieni tosiasioiden pohjalta viipättä uuden tutkinnan Lahden Talot Oy:tä ja Lahden Asunnot Oy:tä koskevassa korjausvarausten käyttöä koskevassa asiassa. Puolueettomuuden turvaamiseksi uuden tutkinnan on mielstäni pohjauduttava aiemmin- ja edellä esittämiini asioihin ja materiaaliin, sekä ko. yhtiöiden johdon ja hallitusten jäseneten kuulusteluun. Pyydän teitä informoimaan minua siitä mihin toimenpiteisiin olette em. asioiden suhteen ryhtyneet.
Lahdessa 3.5.2010 Kunnioittavasti Seppo Korhonen
KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUSVALITUS LAHDEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ Valituksen alainen asia 185 § Yhteisöjä ja säätiöitä koskevat omistajapoliittiset linjaukset (9.11.2009). Pöytäkirjaote, nimenhuutolista ja Lahden Talot Oy:tä, Lahden Asunnot Oy:tä, Lahden Palveluasunnot Oy:tä ja Oppilastalo Oy:tä koskevat liitteen sivut 3-6 liitteenä (liite 1). Valtuuston päätös Valtuusto päätti em. pykälässä omistajapoliittisista linjauksista Lahden Talot Oy:n, Lahden Asunnot Oy:n, Lahden Palveluasunnot Oy:n ja Oppilastalot Oy:n osalta siten, että ”investointien omarahoitusosuus katetaan tulorahoituksella”. Lisäksi se päätti, että se ei edellytä sijoitetulle pääomalle laskettavan koron tulouttamista Lahden Talot Oy:ltä tai sen tytäryhtiöltä. Vastaavasti kaupunki edellyttää, että Lahden Talot Oy ja sen tytäryhtiöt rahoittavat uustuotannon omalla tulorahoituksellaan.” Oppilastalot Oy:n osalta valtuusto teki samansisältöiset päätökset. Valtuuston päätös epäsosiaalinen Valtuuston em. päätös on epäsosiaalinen ja yllyttää jopa lainvastaiseen menettelyyn, sillä kaikissa aravavuokrataloissa sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) perusteella rahoitetuissa ja rakennetuissa taloissa on noudatettava vuokranmäärityksessä ns. omakustannusperiaatetta, jonka mukaan vuokralaisilta saadaan periä vuokraa enintään se määrä, joka tarvitaan mahdollisten muiden tuottojen lisäksi ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin. Laissa ei siis sallita vuokralla kustannettavan vuokra-asuntojen uustuotantoa. Ko. lainkohta liitteenä (liite 2). Valtuuston päätös merkitsee sitä, että kaupungin omistamien vuokratalojen asukkaat Lahden Asunnoissa, Lahden Palvelutaloissa ja Oppilastaloissa laitetaan vuokrissaan maksamaan aiemmin kaupungin budjetista rahoitettujen vuokra-asuntojen uustuotanto. Valtuustopäätöksen epäoikeudenmukaisuutta korostaa se mihin väestönosaan vuokrakeinottelu kohdistuu. Päätöksessä on määritelty toiminnan ja omistuksen tarkoitus kyseisissä yhtiöissä. Lahden Asunnot Oy:n tarkoitukseksi on kirjattu sosiaalisten vuokra-asuntojen tarjoaminen Lahden alueella. Lahden Palveluasunnot Oy:n tarkoitukseksi on puolestaan kirjattu palveluasuntojen tarjoaminen erityisryhmille Lahden alueella. Edellä mainitut yhtiöt kuuluvat Lahden Talot konserniin. Jatkossa myös Lahteen houkuteltavat opiskelijat alistetaan kustantamaan opiskelija-asuntojen uustuotanto.
Epäsosiaalisen ja epäeettisen omistajapolitiikan jäljet pelottavat Valtuuston päätös on paitsi epäsosiaalinen, myös epäeettinen. Kaupunki asettaa sosiaalisin perustein rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvat eriarvoiseen asemaan muiden kuntalaisten kanssa. Kaupungin johto on ilman valtuuston vuonna 2006 hyväksymän omistajapoliittisen ohjelman valtuutusta jo ennen valtuuston siunausta toimeenpannut Lahden Asunnoissa ja Lahden Palveluasunnoissa kokeilun ”investointien omarahoitusosuuden kattamiseksi tulorahoituksella”. Lahden Talot ja sen tytäryhtiö Lahden Asunnot käynnistivät jo 2008 toukokuussa valmistelun Lahden Lanssikadun vuokra-asuntojen rakentamiseksi. Saman vuoden puolella yhtiön hallitus teki päätöksen sijoittaa ko. vuokratalojen rahoitukseen vuokrissa kerättyä korjausrahaa 380 000 euroa. Vuokralaisille tästä tiedotettiin Lahden Asuntojen budjettitorilla 17.11.2008 kiinteistöpäällikkö Eero Lukkarisen toimesta. Vuotta myöhemmin asian vahvisti Lahden Talot Oy:n hallintopäällikkö Pertti Merenluoto yhtiön tiedotuslehdessä Asukasviestissä 3/2009 (liite 3) seuraavin sanoin: Yhtiötasolla valmistelun lähtökohdat perustuvat hallituksen päättämään strategiaan. Siitä johdettuja tavoitteita ovat muun muassa panostaminen korjauksiin sekä tarve lisätä omia varoja uusia kohteita rakennettaessa ja perusparannuksia tehtäessä. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, yhtenä käytännön toimena korotetaan vuokrauskohteilta perittävää korjauseuroa 1.3.2009 alkaen kolmella sentillä. Kun asiasta nostettiin vuokralaisten toimesta häly, Lahden Talot Oy:n toimitusjohtaja Juhani Jokelainen kiisti Lahden Asunnot Oy:n budjettitorilla 3.11.2009 korjauseroja käytetyn asuntojen uustuotantoon. Hän ei kuitenkaan esittänyt tämän tueksi mitään dokumenttia tai yhtiössä tehtyä päätöstä. Halusin varmistaa asian todenperäisyyden ja peräsin asiaa myöhemmin sähköpostitse yhtiön asioista vastuulliselta Lahden kaupungin konsernipalvelujohtaja Mika Mäkiseltä. Hän vahvisti että vuokra-asuntoyhtiön on tulorahoituksellaan katettava myös asuntojen uustuotanto. Tivatessani suoraa vastausta kysymykseen, että onko korjauseuroja käytetty Lanssikadun uustuotantoon, hän vaikeni kuin muuri. Jäin ilman vastausta (liite 4). Korjausten vuosia jatkunut laiminlyönti ko. vuokra-asunnoissa ruokkii käsitystä rahojen väärinkäytöstä. Koska asian selvittäminen on meidän vuokralaisten kannalta tärkeää ja pyynöistäni huolimatta en ole saanut kaupungin johdonkaan toimesta selvitystä, olen jättänyt asiasta tutkintapyynnön poliisille, joka selvittää parhaillaan asiaa. En usko että kaupungin omistamat yhtiöt ja niiden hallitukset ovat yksin ilman kaupunginjohdon ohjausta, pyyntöä tai yllytystä lähteneet aravavuokralain (604/2001) vastaisiin toimiin. Heillä on kuitenkin ollut aktiivinen rooli rahoituspäätöksessä ja päätöksen mahdollisessa peittelyssä. Loka-marraskuussa 2009 ovat Lahden Talojen ja Lahden Asuntojen hallitukset tehneet päätöksiä korottaa vuokrissa maksettavaa oman pääoman korkoa 3,5 prosentista 4 prosenttiin. Tästä yhtiöt tiedottivat Lahden Asuntojen budjettitorilla 3.11.2009. Päätöstä tehdessään he ovat nojanneet Lahden kaupungin omistajapoliittisiin linjauksiin, vaikka valtuusto hyväksyi ne vasta myöhemmin, eli kokouksessaan 9.11.2009. Kaupunginvaltuustossa istuvilla Lahden Talojen ja Lahden Asuntojen hallituksen jäsenillä oli siis omakohtainen syy vaikuttaa kaikilla tavoin siihen, että valtuusto päättää asiassa ”ennakoidun” mukaisesti. Korkoaseen käyttö, jonka kaupunginvaltuuston valituksen alainen päätös mahdollistaa, on vuokralaisten oikeusturvan ja toimeentulon kannalta yhtä vahingollinen kuin korjausrahoilla keinottelukin. Myös se johtaa sosiaaliseen asumiseen perustuvien vuokra-asuntojen vuokranmäärityksessä aravavuokralain (604/2001) mukaisesta omakustannusperiaatteesta luopumiseen. Lahden Talot Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Lahden Asunnot Oy:n ja Lahden Palveluasunnot Oy:n hallitukset koostuvat samoista henkilöistä. Lahden Asunnot Oy:n hallituksessa on lisäksi kaksi asukasvaaleilla valittua asukasedustajaa. Koska Lahden Palveluasunnot Oy:ssä ovat päättämässä samat henkilöt kuin muissa em. yhtiöissä, on perusteltu syy olettaa, että myös tämän yhtiön Nikulankatu II asuntojen uustuotannon rahoituksessa on menetelty samalla tavoin kuin Lahden Asuntojen Lanssikadun talojen osalta on toimittu (liite 5). Nikulankadun hanke on toteutettu samoihin aikoihin ja siitä on tehty ilmoitus julkisten hankintojen sähköiseen ilmoituskanavaan HILMAan 25.2.2009 (liite 6).
Valitus ja toimenpidepyyntö Kuntalaki antaa kunnanvaltuutetulle laajemmat toimintavaltuudet osallistua päätöksentekoon edustamansa yhtiön asioissa kuin hallintolaki (6.6.2003/434) säätää. Hallintolaissa (27§) säädetään virkamiehen esteellisyydestä siten, että se koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa. Lisäksi saman lain 28§:n viidennessä kohdassa todetaan esteelliseksi, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa joka on asianosainen. Kuntalain (17.3.1995/365) 7 luvussa säädetään kunnan hallintomenettelystä mm. seuraavaa: Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kuitenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Asian tasapuolinen käsittely olisi edellyttänyt, että Lahden Talot Oy:n, Lahden Asunnot Oy:n ja Lahden Palveluasunnot Oy:n hallituksiin vuosina 2008 - 2009 kuuluneet ja kuuluvat hallituksen jäsenet olisi todettu esteellisiksi asian käsittelyyn. Ko. yhtiöitä edustavilla henkilöillä on olemassa voimakas henkilökohtainen intressi ohjata valmistelua ja päätöksentekoa heidän ja edustamiensa yhtiöiden haluamaan suuntaan. Tässä tapauksessa on vaarannettu asian puolueeton ja tasapuolinen käsittely. Pöytäkirjaotteesta ja nimenhuutoluettelosta ilmenee, että Lahden kaupunginvaltuustossa valituksen alaisen asian käsittelyyn osallistuivat mainittujen yhtiöiden hallitusten seuraavat jäsenet: Juha Rostedt Lahden Talot Oy, hallituksen jäsen 2006 - 2009 Lahden Asunnot Oy, hallituksen jäsen 2006 - 2009 Lahden Palveluasunnot, hallituksen jäsen 2006 - 2009 Jarkko Nissinen Lahden Talot Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009 - Lahden Asunnot Oy, hallituksen puheenjohtaja 2009 - Lahden Palveluasunnot, hallituksen puheenjohtaja 2009 - Juhani Hilkemaa Lahden Talot Oy, hallituksen jäsen 2009 - Lahden Asunnot Oy, hallituksen jäsen 2009 - Lahden Palveluasunnot, hallituksen jäsen 2009 - Hilkka Leppänen Lahden Asunnot Oy, hallituksen jäsen 2006 -2009, 2009 - Edellä mainittujen henkilöiden olisi tullut kuntalain 52 §:n mukaisesti ilmoittaa esteellisyydestään asiassa, mutta näin he eivät tehneet. Sitä vastoin kaikkien kolmen em. yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva valtuutettu Jarkko Nissinen halusi osallistumisellaan varmistaa valtuuston päättävän asiassa haluamallaan tavalla ja poistui kokouksesta pian tämän asian käsittelyn jälkeen. Valtuutettu Juha Rostedt puolestaan paimentaa ryhmän puheenjohtajana kaupunginvaltuuston suurinta valtuustoryhmää (kok), joten hänen mahdollisuutensa ohjata päätöksentekoa tahtomaansa suuntaan on kiistaton. Edellä mainituin perustein pyydän Kouvolan hallinto-oikeutta kumoamaan Lahden kaupunginvaltuuston päätöksen (185§/9.11.2009), sillä sen käsittelyyn on osallistunut asiassa esteelliseksi katsottavia valtuutettuja ja näin ollen päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä.
Lahdessa 14.12.2009 Seppo Korhonen
PÄIJÄT-HÄMEEN POLIISILAITOSTUTKINTAPYYNTÖ Tutkinnan kohde Lahden Talot Oy ja Lahden Asunnot Oy Tutkittava asia Kaikissa aravavuokrataloissa sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) perusteella rahoitetuissa ja rakennetuissa taloissa on noudatettava vuokranmäärityksessä ns. omakustannusperiaatetta, jonka mukaan vuokralaisilta saadaan periä vuokraa enintään se määrä, joka tarvitaan mahdollisten muiden tuottojen lisäksi ja niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin. Laissa ei siis sallita vuokralla kustannettavan vuokra-asuntojen uustuotantoa. Lahden Talot Oy:n tytäryhtiössä Lahden Asunnot Oy:ssä on ns. hoitomenovuokrissa maksatettu kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavat korjauskustannukset ja varauduttu tuleviin korjauksiin perimällä erillistä korjauseuroa, joka on tällä hetkellä 0,55 euroa/m2/kk ja jota on esitetty korotettavaksi 1.3.2010 alkaen 0,58 euroon m2/kk. Nyt on tullut ilmi monia sellaisia seikkoja, jotka viittaavat korjauseuroja käytetyn muuhun kuin korjaustoimintaan, eli yhtiön vuokra-asuntojen uustuotantoon. Tähän viittaavat yhtiön johdon antamat lausunnot. Lahden Talot Oy:n toimitusjohtaja Juhani Jokelainen kirjoittaa yhtiön tiedotuslehdessä Asukasviestissä (liite 1) 3/2009 seuraavaa: ”Yhtenä konsernin strategisena tavoitteena on vakavaraisuuden parantaminen. Se tarkoittaa muun muassa, että investointeja, niin uudisrakentamista kuin perusparantamista, rahoitettaisiin nykyistä enemmän omilla varoilla velan asemasta. Kaupungin omistajapoliittisten linjausten luonnoksissa sama asia on muotoiltu näin: omarahoitusosuudet tulisi kattaa tulorahoituksella.” Lahden Talot Oy:n hallintojohtaja Pertti Merenluoto puolestaan kertoo tuleviin vuokrankorotuksiin viitaten yhtiön tiedotuslehdessä Asukasviestissä (liite 2) 3/2009 seuraavaa: ”Yhtiötasolla valmistelun lähtökohdat perustuvat hallituksen päättämään strategiaan. Siitä johdettuja tavoitteita ovat muun muassa panostaminen korjauksiin sekä tarve lisätä omia varoja uusia kohteita rakennettaessa ja perusparannuksia tehtäessä. Jotta näihin tavoitteisiin päästäisiin, yhtenä käytännön toimena korotetaan vuokrauskohteilta perittävää korjauseuroa 1.3.2010 alkaen kolmella sentillä.” Yhtiön on arvioinut julkisten hankintojen ilmoituksessaan (Hilma, liite 3) hankkeen kokonaiskustannukseksi 5 300 000 – 6 200 000 euroa. Yleisesti sijoitetavan oman pääoman osuus vastaavissa hankkeissa on reilut 5 prosenttia, joten karkeasti arvioiden Lahden Asuntojen pääomasijoitus on 300 000 – 400 000 euroa. Jos ko. summa on lohkaistu asuinhuoneistojen korjausrahoista, se selittää miksi välttämättömiäkään korjauksia ja kaluston uusimista ei ole suoritettu. Edellä esitetyistä tiedoista huolestuneena olen pyrkinyt saamaan lisävalaistusta asioihin. Tässä tarkoituksessa olen käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa (liite 4) Lahden kaupungin entisen rahoitusjohtajan ja nykyisen konsernipalvelujohtajan Mika Mäkisen kanssa. Häneltä en ole saanut vastausta kysymykseeni onko korjauksiin varattuja korjauseuroja käytetty Lanssikadun uusien vuokratalojen rahoittamiseen. Mika Mäkinen on kaupungin/konsernin vastuuhenkilö Lahden Talojen asioissa. Hän myös osallistuu asiantuntijana ja kaupungin edustajana Lahden Talot Oy:n ja Lahden Asunnot Oy:n hallituksen kokouksiin, joten hän tuntee tarkoin yhtiön asiat. Lahden kaupunki ja sen johto on harjoittanut muiden kaupungin yhtiöiden tavoin omistajaohjausta Lahden Talojen ja Lahden Asuntojen osalta. Linjaus, jonka mukaan kaupungin omistamissa vuokrataloissa asuvat vuokralaiset joutuvat jatkossa vuokrissaan kustantamaan Lahden kaupungin koko sosiaalisen asuntotuotannon, on myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tiedossa. Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta kertoi tästä ARA -päivien avauspuheessaan 13.1.2009. Hän totesi mm. että ”Lahden Talot pidetään jatkossakin kokonaan kaupungin omistuksessa ja noin 5000 asunnon arava-asuntokannalle ei ole asetettu tuottovaatimuksia, mutta vastaavasti omistaja ei myöskään sijoita yhtiöön uusia pääomia” (liite 5). Em. tiedon valossa yhtiön johto on toiminut osakeyhtiölain (624/2006) kieltämällä tavalla yhtiön kustannuksella ja osakkeenomistajaa suosivasti (1 luku, 7§). Jos näin on, yhtiön johto on aiheuttanut yhtiölle vahinkoa tavalla, josta saattaa seurata sille tilintarkastuslain (459/2007) 3 luvun 15§:n määrittelemä vahingonkorvausvelvollisuus vuokralaisille. Osakeyhtiölaissa, sen 6 luvussa on säädetty yhtiön johdon tehtävistä mm. hallinnosta, kirjanpidon ja varainhoidon järjestämisestä sekä valvonnasta. Jos tutkinta osoittaa, että vuokranmääräytymisen perustana olleita korjausmäärärahoja on käytetty muuhun kuin budjetoituun tarkoitukseen, on silloin nähdäkseni toimittu osakeyhtiölain vastaisesti. Tutkintapyyntö Lahden Talojen ja Lahden Asuntojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen on julkisesti vahvistanut käytettävän yhtiön omia varoja uudisrakentamiseen. Ko. yhtiöiden hallintojohtaja Pertti Merenluoto on puolestaan todistettavasti todennut, että yhtenä syynä vuokrakohteilta perittävän korjauseuron korottamiseen on tarve lisätä omia varoja uusia kohteita rakennettaessa. Mielestäni nämä lausunnot vahvistavat korjausrahoja käytetyn lainvastaisesti uustuotantoon. Edellä esiintuotuun viitaten pyydän poliisiviranomaisia tutkimaan: - Lahden Talot Oy:n/Lahden Asunnot Oy:n Lanssikadun vuokratalojen kaikki rahoitukseen ja rakentamiseen liittyvät asiakirjat ja pöytäkirjat, sekä asiaan liittyvän kirjanpidon kuulemaan asiassa yhtiön johtoa ja päätöksentekoon osallistuneita - ovatko em. yhtiöt käyttäneet Lanssikadun ja mahdollisesti muiden rakennettavien vuokratalojen omaan pääomaan asuinhuoneistojen vuokraan sisällytettyä korjausrahaa - ovatko em. yhtiöt ja niiden johto rikkoneet rahoituspäätöksillään aravavuokralakia (604/2001), osakeyhtiölakia (624/2006), vuokratalojen yhteishallintolakia (649/1990), kuluttajansuojalakia (38/1978) kauppalakia (355/1987), kirjanpitolakia, rikoslakia ja/tai mahdollisesti muuta Suomen lainsäädäntöä - onko Lahden kaupunki käyttänyt omistajaohjausta tutkinnan alaisessa asiassa Mikäli tutkinnassa ilmenee, että asiassa on syyllistytty lainrikkomukseen, pyydän viranomaisia käynnistämään asian vaatimat toimenpiteet. Lahdessa 12.11.2009 Seppo Korhonen
2. PÄÄTÖKSET
3. LAIT
4. LAHDEN TALOTLAHDEN TALOT OYHALLITUS Jarkko Nissinen, pj Juhani Hilkemaa, vpj Riitta Erviä Pasi Kousa Martti K. Lehto
LAHDEN ASUNNOT OYHALLITUS Jarkko Nissinen, pj Juhani Hilkemaa, vpj Riitta Erviä Pasi Kousa Martti K. Lehto Jukka Kalliokuusi Hilkka Leppänen
ASUKASHALLITUS Juhani Jokelainen, toimitusjohtaja Pertti Merenluoto, hallintojohtaja Matti Koskinen, isännöintipäällikkö Anna-Maija Martikainen (pj), Mutkakatu 4 A 5, 15140 Lahti Kari Heinonen (vpj), Raamikatu 3 C 58, 15140 Lahti Ritva Haavisto, Timonkatu 5 C 62, 15240 Lahti Voitto Korhonen, Puotikatu 1 F 41, 15700 Lahti Marja Kelo, Pihtikatu 4 B 41, 15500 Lahti Antero Patamäki, Kaunisharjunpolku 3 C 39, 15800 Lahti Anja Koivikko, Huippukatu 2 D 54, 15500 Lahti Markus Tuominen, Päivärinteenkatu 28 E, 15800 Lahti Iiris Hietamäki, Vaaksakatu 4 A 54, 15100 Lahti
5. MUUTA ASUMISESTA
|