ASUKKAIDEN ÄÄNI!

Parrikaadi.net sivusto on perustettu edistämään meidän vuokralla-asujien asiaa, puolustamaan oikeuksiamme ja toimimaan asukkaden edunvalvojana.

Seppo Korhonen
www.parrikaadi.net
seppo@parrikaadi.net

YHDEN LUUKUN LOUKKU

Torstai 27.10.2011 klo 13:06 - Seppo Korhonen, asukasaktiivi


Asunnon hankinnassa kannattaa olla tarkkana. Uuden omistusasunnon hankkija saattaa jäädä kahden asunnon loukkuun, jos menee hankkimaan uuden ja entinen on vielä myymättä. Vuokralainen puolestaan voi tätä nykyä joutua yhden luukun loukkuun, jos vuokranantaja tai välittäjä onnistuu ujuttamaan vuokrasopimukseen sitoumuksen vähintään vuoden asumisvelvoitteesta, vaikka lain mukaan vuokrasopimus on purettavissa yhden kuukauden irtisanomisajalla.

Lähestytäänpä asiaa tositarinan kautta, jonka päähenkilö on tässä yhteydessä Jaanaksi kutsuttu Helsingissä asunut nuori. Työtön Jaana maksoi yksiöstään 650 euron kuukausivuokraa. Pääkaupunkiseudun hintataso tietäen hän oli ahtaalla toimeentulonsa kanssa. Onnekseen Jaana kuitenkin sai töitä toiselta paikkakunnalta Uudeltamaalta. Edessä oleva muutto piti kustantaa kahden kuukauden vuokraa vastaavalla 1300 euron vuokravakuussäästöllä. Kuinkas sitten kävikään? Valtakunnallisesti toimiva vuokravälittäjä oli ujuttanut vuokrasopimukseen kohdan, jolla Jaana loukutettiin asuntoon vuoden asumisvelvoitteella. Vuokrasopimuksen solmimisen yhteydessä luvattu ”elämäntilanteen muutoksessa tapahtuva jousto” ei tositilanteessa pätenytkään ja niinpä vuokranantaja pidätti itselleen Jaanan tallentaman vuokravakuuden kokonaisuudessaan, koska vuoden asumisvelvoite ei ollut täyttynyt.   

Mikä ihmeen vuoden asumisvelvoite? Sitä sopii kysyä, sillä laki ei tällaista tunne. Käytäntö on vuokra-asuntovälittäjien, vuokranantajien ja rakennuttajien juonima ja junailema. Se on sisällytetty myös ”Hyvä vuokratapa” –ohjeisiin, jonka vuokralaisten ”etujärjestö” Vuokralaiset VKL on allekirjoittanut. Taustalla ovat siis vahvat toimijat, joilla on vuokralaisten järjestöä lukuunottamatta vahva edustus myös puolueettomaksi ja riippumattomaksi ratkaisuelimeksi itseään kutsuvassa Kuluttajariitalautakunnassa (KRL). Tämän tietäen en yhtään ihmettelle miksi se kolme vuotta sitten päätti em. tapauksen vuokranantajan ja välittäjän eduksi, eli Jaana tuomittiin maksajaksi.

Jaanan tavoin monet muutkin vuokralaiset ovat joutuneet vuokrakeinottelijoiden laista löytämän ”porsaanreiän” maksajiksi. Oletin, että kun Eduskunta on hataran lain säätänyt, sen valitsema oikeusasiamies ryhtyy hanakasti toimeen virheen korjaamiseksi. Etenkin, kun sen kotivuilta voidaan lukea, että oikeusasiamies valvoo lain noudattamista ja että hyvä hallinto sekä- perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kantelin Jaanan KRL:ssa saamasta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Turhaan.

Yllätys oli, että maan johtava lainvalvoja perusteli puuttumattomuuttaan etujärjestöjen Hyvä vuokratapa –ohjeilla, joista on nyt oikeusasiamiehen siunauksellakin tehty maan tapa. Vuokralain kanssa ristiriidassa olevaa käytäntöä hän ymmärsi seuraavasti: ”Totean, että laissa ei ole yksiselitteisesti säädetty sitä, mitä vuokrasopimuksen irtisanomisajan laskemisesta voidaan sopia. Näin ollen sen arvioiminen, onko ehto lainmukainen, edellyttää laintulkintaa. Lain tulkinnassa voidaan puolestaan useinkin perustellusti päätyä erilaisiin lopputuloksiin. ... Asian osaisilla on mahdollisuus viedä lautakunnassa päätetty riita-asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi.” Oikeusasiamies ei nähnyt tarpeelliseksi sanallakaan kommentoida sitä, että vuokralainen asetetaan vuoden asumisvelvoitteen aikana lainsuojattoman asemaan. Häntä ei nimittäin koske lainkaan edes määräaikaisen vuokrasopimuksen ehdot, jotka sallivat mm. sopimuksen purkamisen paikkakunnalta poismuuton johdosta.

KRL:n ja oikeusasiamiehen päätökset ovat käytännössä lähinnä kansalaisten vahingoksi koituvaa viivytystaistelua, sillä paineet vuokralain oikaisemiseen kasvavat. Siitä viestii ympäristöministeriön ylitarkastajan STT:lle viime kesäkuussa antama lausunto, jossa hän luonnehtii em. menettelyä ”sekasikiöksi”. Samassa yhteydessä KRL:n ylitarkastaja myötäilee edellistä toteamalla, että ”tilanne on epäselvä, kiistanalainen ja aiheuttaa ongelmia”. Eduskunnan on asiaan osallisena viipymättä korjattava oma mokansa ja tukittavat säätämänsä lain porsaanreiät.

Avainsanat: Vuokrasopimus