VALE, EMÄVALE, PONSI

Torstai 5.1.2012 - Seppo Korhonen

Ponnella tarkoitetaan politiikassa jonkin päätöksen saatteeksi esitettyä ja hyväksyttyä toimintaohjetta. Toteutuessaan se olisikin monen asian kohdalla kelpo väline, mutta valitettavan usein sitä käytetään ainoastaan kyytipoikana, kun päättäjille syötetään karvaita päätöksiä. Nyt kunnallisvaalien lähestyessä on hyvä muistuttaa yhdestä tällaisesta tapauksesta. 

Lahden Talojen yritys- ja konsernijärjestelyt v. 2006 hyväksyessään kaupunginvaltuusto vakuutti ponnessaan ”turvaavansa vuokranmaksajien edut kaikissa tilanteissa”. Kun kyseisen ponnen esittäneillä on Lahden Talojen asioissa värisuora, on lupa odottaa, että he myös itse noudattavat sorvaamaansa pontta. Valitettavasti tämän kirjoituksen otsikko pitää Lahden Talojen kohdalla paikkansa. 

Parissa vuosikymmenessä on vuokralla-asujien peukaloruuvia kiristetty toinen toisensa perään. 1990-luvulla purettiin vuokrasääntely ja lakkautettiin asunto-oikeudet. Vuonna 2007 tilannetta paikattiin laajentamalla Kuluttajariitalautakunnan toimivaltaa asuinhuoneistojen vuokrausta koskeviin riita-asioihin, joista se voi antaa ratkaisusuosituksia. Valistuneet vuokranantajat ovat noudattaneet suhteellisen hyvin kuluttajariitalautakunnan päätöksiä. Yhden valitettavan poikkeuksen tässä suhteessa muodostaa Lahden kaupungin omistamat LahdenTalot. 

Tuotakoon tässä esille kaksi tapausta, joissa yhtiö on isännöitsijän suulla kieltäytynyt maksamasta lautakunnan suosittamia korvauksia. Ensimmäisessä tapauksessa hiiret olivat valtaamassa asuntoa ja ilmanvaihdon puutteiden vuoksi asunnon sisäilma oli huono. Koska asunto ei ollut vaadittavassa kunnossa, lautakunta suositti 16.9.2011, että vuokralaisilla on oikeus 1120 euron vuokranalennukseen.   

Toisessa tapauksessa asunnon liesi ei siihen edelliselle asukkaalle asennetun liesivahdin vuoksi toiminut normaalisti, eikä sillä voinut valmistaa ruokaa. Vasta lähes kahden vuoden viivyttelyn jälkeen lieden toimintaa rajoittava liesivahti poistettiin. Ongelmasta johtuen vuokralainen joutui tuon ajan ruokailemaan kodin ulkopuolella, tai turvautumaan mikroruokiin, mikä merkitsi elinkustannusten kohoamista. Lautakunta totesi 19.10.2011 suosituksena, että asia tulee hyvittää vuokralaiselle 1000 euron määräisellä vuokranalennuksella. 

Nämä edellä mainitut tapaukset herättävät kysymyksiä, joihin meillä vuokralaisilla on oikeus odottaa vastauksia kaupunginyhtiöiden ohjauksesta vastaavalta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmelta, Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelaiselta ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jarkko Nissiseltä. 

Onko vuokra-asuntoyhtiön em. menettely kaupungin omistajapoliittisten linjausten- ja eettisten periaatteiden mukainen? Perustuuko vuokralaisten oikeusturvaa loukkaava menettely yhtiön toimitusjohtajan tai yhtiön hallituksen päätökseen, vai onko kyse yksittäisen isännöitsijän öykkäröinnistä? Mihin toimenpiteisiin ryhdytte em. vuokralaisten kokeman vääryyden oikaisemiseksi? 

Asian suhteen ei vielä ole tapahtunut mitään sellaista peruuttamatonta, etteikö sitä voisi korjata. Asia on toinen, jos olette päättäneet laittaa jatkossakin Kuluttajariitalautakunnan päätökset silppuriin. 

Salmen ja Jokelaisen vastauksilla on yhteiskunnallisesti laajempaakin merkitystä, sillä Salmi vaikuttaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) rahoituksen toimialasta vastaavana johtajana ja Jokelainen valtakunnallisesti gryndereitä edustavan Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n Asunnot –toimialan toisena puheenjohtajana. Ovatko heidän edustamansa raskaansarjan asuntopoliittiset vaikuttajat lähteneet kapinaan Kuluttajariitalautakuntaa vastaan? 

Seppo Korhonen, asukasaktiivi

Lahti